Rakkauskirjeitä-näytelmä on sanat, äänenpainot, eleet, ilmeet. Olemus. Ja hiljaisuus. Lavastuksena pöytä, jonka takaa näyttelijät lukevat kirjeitä. Valot yksinkertaiset ja pelkistetyt lähes koko esityksen ajan. Näyttelijät eivät esityksen aikana katso toisiaan lainkaan, he suuntaavat kasvonsa yleisöä kohti tai sivulle. Ennen istuutumista pöydän taakse he ovat lukeneet kirjailijan ohjeistuksen, jota esittäessä pitää noudattaa. Ei näytelmän ulkoa opettelua. Edes vesilasi ei saa muuttua rekvisiitaksi. Ollaan ytimessä. Tekstin ja sen eläväksi, todeksi tulemisen liitossa.
Jatka lukemista ”Rakkauskirjeistä avautuu koko elämä”
Kulttuurikuplia 