Mentalismiteatterilla mielen lukot auki?

En oikein osannut odottaa mitään. Tai paremminkin: odotin jotain aivan täysin erilaista teatteria Linnateatterin uutuudesta Illuusio jossa elämme – matka mielen näyttämöllä. Mentalismiesitykset ovat itselleni täysin vieras laji. Mitä voi olla mentalismin ja teatterin yhdistelmä, ja esityksen painotukset? Sitä pohdiskelin ennen esitystä. En ainakaan halua, että kukaan tunkeutuu yksityisiin ajatuksiini, hyvänen aika! Minua valistettiin, että ”näköjään unohdat kokonaan mentalismin taikuuden alalajina, ei mentalisti mikään ajatustenlukija ole”. Tiedossa oli paremminkin ajatuksellisen taikuuden teatteriesitys, ”jossa esiintyjä ei näennäisesti tee taikatemppuja, vaan esittelee ilmiöitä joita voivat olla esimerkiksi ennustaminen, ajatustenluku, hypnoosi, telepatia, mikroeleiden lukeminen tai vaikkapa yliluonnollinen muisti.

Jatka lukemista ”Mentalismiteatterilla mielen lukot auki?”

Kolmen teatterin kevätkimara: Making of Lea, Ilman sinua ja Dracula

Maaliskuun viimeinen viikko täyttyi sattumalta kolmella teatterikäynnillä. Se alkaa olla kalenterissani jo melkein liikaa. Tänä vuonna lisääntynyt palkkatyöni työmäärä on näkynyt ja tulee näkymään omien kulttuurihetkien ja sitämyötä niistä kirjoittamisen vähenemisenä. Se on harmi, mutta nyt on ainakin hetkellisesti näin. Samalla saan aikaa miettiä, onko tällaiselle blogikirjoittamiselle vielä tarvetta ja aikaa omassa elämässäni ja ylipäänsä, vai onko aika jollekin uudelle ja toisenlaiselle.

Jatka lukemista ”Kolmen teatterin kevätkimara: Making of Lea, Ilman sinua ja Dracula”

Kulissit pystyssä korruption tärisevällä kalliolla

Nikolai Gogolin Reviisori-näytelmä, johon Tarkastaja on täällä -näytelmä viittaa alkuperäisteoksena, on kirjoitettu vuonna 1836 ja kertoo reviisorin eli julkisten laitosten tarkastajan mahdollisesta saapumisesta aina Pietarista asti pieneen maaseutukaupunkiin. Korruptoitunut kaupunginpäällikkö alkaa tästä syystä kiireessä järjestellä kaupungin vinksallaan olevia asioita näyttämään tosiasiallista paremmilta.

Raision teatterin Tarkastaja on täällä sijoittuu omaan aikaamme. Vähemmän päivänvaloa kestävän kunnan kaikki viranhaltijat kaupunginjohtajan johdolla ovat enemmän tai vähemmän korruptoituneita, vallanahneita ja omaan pussiin pelaajia. Kaupunkiin tulee tieto, että tilintarkastaja on tulossa. Samaan aikaan bilettäjä-siivelläeläjä Ivana Björk (Alina Kilpinen) Olivia-ystävineen (Senja Luuri) saapuu paikkakunnalle matkallaan Tukholmaan. Ivanan feikki glamour ja hyvin näytelty suuren maailman tyyli saavat aikaan väärinkäsitysten vyyhden ja häntä luullaan tarkastajaksi. Hän nauttii olostaan kunnanisien hyysäämänä, saa selville väärinkäsityksen ja ”selvittelee” kunnan sotkuja ”parhaansa mukaan”. Ja jokainen kelmeilijä yrittää tietysti pelastaa oman nahkansa toisen kustannuksella, oma lehmä ojassa.

Jatka lukemista ”Kulissit pystyssä korruption tärisevällä kalliolla”

Komediaa koronan keskellä – Molièren Luulosairas

Luulosairaan Arganin (Jarmo Wegelius) järkevä veli Béralde (Tapio Oksala) luennoi veljelleen. Arganin tulisi lakata luottamasta kaikenmaailman tohtoreihin ja tehdä niinkuin hän tekee: antaa luonnon parantaa. Turhaa on uskoa lääkäreitä, jotka vain syöttävät lääkkeitä ja nyhtävät hyväuskoiselta rahat, mutta eivät paranna alkuperäistä sairautta. Huh, täytyy sanoa, että 350-vuotiaalla näytelmällä on ehdoton paikkansa vielä omana aikanammekin. Hyvät tekstit eivät vanhene! Löydän tarttumapintaa niin, että veljesten kiivaan keskustelun tuoksinnassa omat ajatukseni hyppelehtivät lääketieteen laitumilla kuin varsa kevätniityllä: koronarokotuksista kieltäytyjiin, Covid-vuosina tautia selostaneisiin lääkäreihin, mielen sairauksien parantamiseen pelkällä lääkityksellä, enkelihoitoihin, hopeavesiin…

Jatka lukemista ”Komediaa koronan keskellä – Molièren Luulosairas”