Kategoria: teatteri

Selviytyjiä ja sopeutujia, suvaitsevuutta ja muutosta – kolme ensi-iltaa kesäteatteritarjottimelta

Published on julkaissut paivinporinoitaJätä kommentti

Kertooko teatteri eniten katsojastaan? Siitä, millaisilla silmälaseilla kulloisenakin hetkenä katsoo esitystä ja mihin mieli tarttuu? Anaïs Ninin sanoin: ”Emme näe asioita niin kuin ne ovat, näemme ne niin kuin itse olemme.” Tänä kesänä olen katsonut teatteria -ja itseäni- selviytymisen, sopeutumisen, suvaitsevuuden ja muutoksen silmälasein. Elämänmuutostematiikka ei ole kaukainen eikä epäonnistunut lähtökohta teatterinteon lähtökohdaksi. Eikä edes tarvitse kysyä, syntyykö siitä draamaa, olipa laji sitten lastenteatteri, musikaali tai musiikkia sisältävä puheteatteri!

Itselleni nousivat yhdistäviksi kysymyksiksi kolmen kesäteatteriensi-illan jälkeen: ”Voinko ja saanko toimia, pystynkö toimimaan haluamallani tavalla? Kenen ehtoja eniten noudatan, ketä kuuntelen: omia vai ympäristön, itseäni vai ympäröivää yhteisöä?” Oman valinnan ja ympäröivän yhteisön balanssi, henkilöiden yllättäväkin kehitys ja muutos löytyivät niin Turun Kesäteatterin, Paimion Teatterin kuin Salon Vuohensaaren kesäteatterinkin esityksistä.

Jatka lukemista ”Selviytyjiä ja sopeutujia, suvaitsevuutta ja muutosta – kolme ensi-iltaa kesäteatteritarjottimelta” →

Ydinpommi putosi Turun Kauppatorille

Published on julkaissut paivinporinoitaJätä kommentti

Ydinpommi, ”Little Boyn” tapainen, putoaa Turun Kauppatorille. Emme tiedä miksi, mutta tiedämme, mitä siitä seuraa. Kävellessäni takaisin satamaa kohti esityksen, ”matkan” Turku – Hiroshima: Ydinkeskusta, jälkeen olotilani tuntuu sekavalta, jopa hätääntyneeltä. Jos näin olisi… Lasken hädissäni jalkakäytävän laattoja ja etenemistäni kohti satamaa ja ulommille tuhovyöhykkeille. Tässä kohtaa olisin kuollut välittömästi, vielä tässäkään kohtaa en olisi hengissä, vielä täälläkin olisin saanut kuolettavan annoksen säteilyä, täällä olisin ehkä jo saattanut selviytyä ja kuolla vasta muutaman viikon sisällä.

Jatka lukemista ”Ydinpommi putosi Turun Kauppatorille” →

Mentalismiteatterilla mielen lukot auki?

Published on julkaissut paivinporinoitaJätä kommentti

En oikein osannut odottaa mitään. Tai paremminkin: odotin jotain aivan täysin erilaista teatteria Linnateatterin uutuudesta Illuusio jossa elämme – matka mielen näyttämöllä. Mentalismiesitykset ovat itselleni täysin vieras laji. Mitä voi olla mentalismin ja teatterin yhdistelmä, ja esityksen painotukset? Sitä pohdiskelin ennen esitystä. En ainakaan halua, että kukaan tunkeutuu yksityisiin ajatuksiini, hyvänen aika! Minua valistettiin, että ”näköjään unohdat kokonaan mentalismin taikuuden alalajina, ei mentalisti mikään ajatustenlukija ole”. Tiedossa oli paremminkin ajatuksellisen taikuuden teatteriesitys, ”jossa esiintyjä ei näennäisesti tee taikatemppuja, vaan esittelee ilmiöitä joita voivat olla esimerkiksi ennustaminen, ajatustenluku, hypnoosi, telepatia, mikroeleiden lukeminen tai vaikkapa yliluonnollinen muisti.”

Jatka lukemista ”Mentalismiteatterilla mielen lukot auki?” →

Kolmen teatterin kevätkimara: Making of Lea, Ilman sinua ja Dracula

Published on julkaissut paivinporinoitaJätä kommentti

Maaliskuun viimeinen viikko täyttyi sattumalta kolmella teatterikäynnillä. Se alkaa olla kalenterissani jo melkein liikaa. Tänä vuonna lisääntynyt palkkatyöni työmäärä on näkynyt ja tulee näkymään omien kulttuurihetkien ja sitämyötä niistä kirjoittamisen vähenemisenä. Se on harmi, mutta nyt on ainakin hetkellisesti näin. Samalla saan aikaa miettiä, onko tällaiselle blogikirjoittamiselle vielä tarvetta ja aikaa omassa elämässäni ja ylipäänsä, vai onko aika jollekin uudelle ja toisenlaiselle.

Jatka lukemista ”Kolmen teatterin kevätkimara: Making of Lea, Ilman sinua ja Dracula” →

Näyttelijä Linda Wiklund puhuu komediasta vakavasti ja turkulaisuudesta lämmöllä

Published on julkaissut paivinporinoitaJätä kommentti

Kyl se vaa iski pohjoisturkulaisee ku ilone salama kirkkaalt taivaalt! Olen nähnyt näyttelijä Linda Wiklundin erityisesti kesäteatterin näyttämöllä useasti mitä erilaisimmissa rooleissa. Kun näin hänen hahmonsa Misu Läntise tällä hetkellä käynnissä olevan Putous-kauden mainoksessa, sai hahmo minut uteliaaksi siinä määrin, että näin pohjoisturkulaisena oli ihan pakko saada tietää hahmon taustoista lisää. Kaipa se on jonkinlaista turkulaisbloggaajan nurkkapatriotismia, mutta hilpeästi hykertelevää sellaista.

Jatka lukemista ”Näyttelijä Linda Wiklund puhuu komediasta vakavasti ja turkulaisuudesta lämmöllä” →

Rakkauskirjeistä avautuu koko elämä

Published on julkaissut paivinporinoitaJätä kommentti

Rakkauskirjeitä-näytelmä on sanat, äänenpainot, eleet, ilmeet. Olemus. Ja hiljaisuus. Lavastuksena pöytä, jonka takaa näyttelijät lukevat kirjeitä. Valot yksinkertaiset ja pelkistetyt lähes koko esityksen ajan. Näyttelijät eivät esityksen aikana katso toisiaan lainkaan, he suuntaavat kasvonsa yleisöä kohti tai sivulle. Ennen istuutumista pöydän taakse he ovat lukeneet kirjailijan ohjeistuksen, jota esittäessä pitää noudattaa. Ei näytelmän ulkoa opettelua. Edes vesilasi ei saa muuttua rekvisiitaksi. Ollaan ytimessä. Tekstin ja sen eläväksi, todeksi tulemisen liitossa.

Jatka lukemista ”Rakkauskirjeistä avautuu koko elämä” →

Finnhitsit jyräävät Paimiossa

Published on julkaissut paivinporinoitaJätä kommentti

Uudenvuoden aaton voisi huonomminkin viettää kuin Paimion teatterissa katsomassa ja kuuntelemassa Finnhits – tarinoita mikin takaa -esitystä. Kun Paimion teatterin hallituksen puheenjohtaja Mira Lattu kutsui esityksen jälkeen työryhmää lavalle, hän totesi teatteriperheen saaneen taas uusia jäseniä tämän esityksen myötä. Esityksen valmistaminen hioo yhteen erilaisia ihmisiä, joilla on sama päämäärä – tehdä hyvä esitys, olipa sitten kyse ammattilaisista tai harrastajista. Paimion teatteri mainostaa olevansa laadukas ja vireä harrastajateatteri, ja vireydestä kyllä ovat kertoneet viimeiset näkemäni esityksetkin. Kesäteatterin Nunnia ja konnia sekä lapsi- ja nuorisoteatterin Tähkäpää todistivat sloganin paikkansapitävyyttä, nyt pääsin vuoden sisällä näkemään jo kolmannen esityksen.

Jatka lukemista ”Finnhitsit jyräävät Paimiossa” →

Minä ja Nokia, connected

Published on julkaissut paivinporinoitaJätä kommentti

Oli kirjoitusidea eräänä vuonna, ennakkonäytöksen jälkeen. Seurasi kriisi, uudelleennousu ja elämä. Mutta mikään ei ollut kuin ennen. Kuulostaa minun kirjoitukseni historialta, kuulostaa Nokia-näytelmän historialta ja Nokia-yrityksen historialta.

Jatka lukemista ”Minä ja Nokia, connected” →

Sillan sitomat sielunkumppanit

Published on julkaissut paivinporinoita1 kommentti

Muinaisille illoille, kaukaiselle soitolle.

Robert Kincaidin maljapuhe

Uskon rakkauteen, suureen rakkauteen, ikuiseen rakkauteen ja elämää suurempaan rakkauteen. Hiljaiset sillat on suuri rakkauskertomus ja viiltävän koskettava rakkaustarina. Francesca ja Robert, vain neljä päivää, mutta ikuisesti. Sielunkumppanit, toisilleen tarkoitetut. Tarina on ihana, ja täysin fiktiota, vaikka toisin haluaisi uskoa.

Jatka lukemista ”Sillan sitomat sielunkumppanit” →

Suljetulla osastolla – Yksi lensi yli käenpesän

Published on julkaissut paivinporinoita4 kommenttia

Päällikkö Bromden (Henrik Heinonen), tarinan kertoja, selviytyy. Hänen suunsa pysyy hiljaa, mutta aukenee vähitellen yhtä matkaa selkiytyvän mielen kanssa. Selväjärkistyvä hullujenhuoneessa, hän joka vain sittenkin käväisi, lensi yli kahjojen kotipesän. Cuckoos´ nest, pöpilä, lataamo, turkulaisittain kupittaa. Yksi lensi yli käenpesän on kertomus monenlaisista mielen epätasapainoista ja päätymisistä monenlaisiin lopputuloksiin. Potilaita on moneksi: yhden sairaus jatkuu, jonkun elämän sairaus lopettaa, joku toipuu. Joku potilas kuuluisi katsojan mielestä pois suljetulta, joku hoitaja potilaaksi suljetulle.

Jatka lukemista ”Suljetulla osastolla – Yksi lensi yli käenpesän” →